Rauma -kylää rakentamaan

இலங்கை Sri Lankā PrajathanthrikaSamajavadi Janarajaya (Ylevä maa)

Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta


Sri Lankassa on presidentinvaalit käyty. Istuva presidentti Mahinda Rajapaksa näyttää mitä todennäköisimmin voittaneen vaalit. Kirjoitin tarkoituksella näin, vaikka meillä on jo kauan uutisoitu, että Rajapaksa on julistettu vaalien voittajaksi. Tuossa maassa vain on kaikki mahdollista, mahdotonkin.

Tilanne ulkonaisesti näyttää rauhalliselta, mutta pinnan alla kuohuu. Oppositio eli kenraali Sarath Fonsekan kannattajat eivät hevillä luovu tärkeästä paikasta, vaan nyt kaikessa hiljaisuudessa valmistellaan suurta mielenosoitusta presidentti Rajapaksaa vastaan. Kaikki mielenosoitukset ja joukkokokoontumiset ovat kiellettyjä ainakin 10 päivää vaalien jälkeen. En tiedä, miten väki juhlii, kun maassa on itsenäisyyspäivä 4.2. Tavallisesti tuolloin kaikki pyrkivät ulos kodeistaan kaduille seuraamaan tapahtumia ja kuuntelemaan puheita. Lankassa on tuolloin yleinen karnevaali menossa. Kansa kyllä tarvitsee nämä sirkusmenot, sillä liian paljon ei maassa ole juhlaan aihetta.

Olen ollut tiiviisti yhteydessä paikallisiin ystäviini Colombossa, joten kaikki näyttää siltä, että pääsen vihdoin alkamaan työt Morawewassa. Aikaa kuluu ainakin viikon verran, ennen kuin pääsen matkaamaan 11 tuntisen rupeaman pääkaupungista itärannikolle. On paljon hoidettavia ja muistettavia asioita. Passitoimistosta on haettava viisumi kolmen kuukauden oleskelua varten. Commercial Bankissa on avattava yhdistykselle pankkitili. Maassa toimiva valuutta on rupia, ja kätevin tapa käsitellä rahaa on yhä käteinen tai shekki. Suurten summien hallussapito on suuri riski, joten shekki on turvallinen väline maassa. Nykyinen puhelinliittymäni ei toimi Morawewassa, joten on hankittava uusi prepaid – liittymä.

Nämä asiat luontuvat Suomessa muutamassa hetkessä, mutta byrokratian luvatussa maassa nämä kaikki toimenpiteet vievät aikaa aina yhden päivän kutakin suoritusta kohti. Kerään jo nyt pitkää pinnaa kohdatakseni kaikki nämä asiat. Jos menetän hetkeksikin malttini, se merkitsee automaattisesti pelin menetystä, ja jonotuskulttuurin synnyinsijoilla tämä merkitsee jonon hännille putoamista. On vain pysyttävä coolina. Muuta keinoa ei ole.

En vieläkään tarkalleen tiedä, missä tulen asumaan Morawewassa. Olen varannut itselleni varmuuden vuoksi buddhalaisten munkkien temppelistä huoneen. Urakoitsija haluaisi pysyä sitoutumattomana. Asuminen temppelissä voisi ainakin paikallisten mielestä liittää meidät liiaksi heihin. Virkakoneistossa munkkien kanssa työskentely on etu, mutta tavallisen kansan silmissä saatamme kohottaa itsemme paikallisen väestön yläpuolelle, herrakulttuuriin, josta olen koko Sri Lankassa oloajan pyrkinyt eroon. En halua olla ”sir” tai paikallisten mukaan ”mahatma” – suuri herra. Luonnollisin tapa on olla vain Keke, kuten aina.

Matkaan Vantaalle torstai-illaksi, jotta saan levätä kunnollisen yön ennen lentoani Sri Lankaan. Lähtöhetki on perjantaiaamuna 5.2.2010 kello 8.05. Lennän ensin Milanoon, sieltä Abu Dhabiin ja sitten vihdoin Colomboon, jonne saavun lauantaiaamuna 6.2. klo 3.30. Suoria lentoja Suomesta Sri Lankaan ei ole, vaan on aina lennettävä ensin Manner-Eurooppaan ja sieltä joko suoraan Colomboon tai kauttakulkuna jonkun muun valtion kautta. Suora lento Manner-Euroopasta on niin paljon kalliimpi, että on kannattavampaa matkata hieman pitempään ja säästää matkakuluissa kolmisensataa euroa. Sillä rahalla saa paljon aikaiseksi Lankassa.

Tämänkertainen reissu on jännittävämpi, kuin edelliset "työrupeamat" Sri Lankassa. Morawewassa minulla ei ole ihmissuhteiden verkostoa. Tunnen sieltä vain kyläpäällikön, aluejohtajan ja pari paikallisen munkkijärjestöjen johtajaa. Aluksi minun on luotava sosiaalisten suhteiden verkosto. On vain varottava, etten tule liian tuttavalliseksi vain muutamien ihmisten tai perheiden kanssa, sillä kateus on suuri ongelma Lankassa. Suosikkien pitäminen olisi vaaraksi koko projektille. Siellä on siis myös näitä sudenkuoppia, joihin ei ole lankeamista. Kirjoittamattomien lakien tunteminen on eduksi. Onneksi olen saanut olla niitäkin opettelemassa maassa jo pitkähkön aikaa.

Yksinäisyys on varmaan tiukka seuralainen ainakin aluksi. Työhön uppoutuminen on siihen yhdenlaatuinen lääke, mutta silloin en varmasti osaa pitää vaarin uupumisen vaaroista. Jokainen raumalainen voi olla keskustelukumppanini tuolla viidakossa. Nettiyhteyttä minulla ei Morawewaan ole, vaan minun on matkattava Trincomaleen noin 60 km:n matka kerran viikossa, jotta voin pitää yhteyttä kotijoukkoihini ja muihin ystäviini. Sähköpostiosoitteeni on kekeahorinta@hotmail.com.

Kerran viikossa pyrin myös kirjoittamaan blogiini osoitteessa: www.aitofiilis.fi. Käy lukemassa kuulumisiani ja mahdollisesti kommentoimassa niitä sähköpostissani.

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia tukijoitamme. Varoja tilillemme on kertynyt jo 40 300 €. Näillä varoilla saamme rakennetuksi seitsemän taloa Morawewaan!
Kuulumisiin!
Keke
Aito Fiilis ry
Projektikoordinaattori